Ajankohtaista

Kalliolaan paikka retkeilijöille

Kalliolan kuntoradan varrelle kasattiin laavu talkoovoimin. Tulisija on tarkoituksella sijoitettu hieman etäämmäs laavusta. Kuva: Tuomas Räihä

Hollolan Kalliolan kuntoradan itäpäähän, lähelle 24-tietä on noussut uusi laavu, joka saatiin maastoon paikallisten ihmisten aktiivisuudella.

- Vesikansassa on aktiivisesti toimiva Facebook-ryhmä, jossa puhutaan kylän asioista. Siellä lähti jo kesällä keskustelu käyntiin, kun ei ole laavupaikkaa missään lähellä.

- Keskustelimme sitten kyläläisten kesken, missä laavu voisi olla ja miten se voitaisiin toteuttaa. Mietittiin jo, että jos yksityisin voimin tekisimme ainakin tulipaikan, ehkä laavunkin, laavuhankkeessa tiiviisti mukana ollut Roope Kivekäs kertoo.

Jossain vaiheessa kesää Sari-Anna Vilander, joka silloin toimi Martta-maaseutuhankkeessa, vinkkasi, että kunnalla olisi mahdollisuus hankkia laavu Vesikansaan. Kun paikka löytyi ja toteutustapa, eli että kunta toimittaa tavarat ja kuntalaiset tekevät työt, oli selvillä, laavun rakentaminen voitiin aloittaa.

Itse laavun pystyttäminen kävi muutamassa tunnissa, mutta pohjatöihin ja viimeistelyyn on kulunut talkooporukalta hieman enemmän aikaa. Nyt laavu on kuitenkin siinä kunnossa, että sen virallisia avajaisia vietetään perjantaina 5.10. kello 18.

Laavun nimi ratkaistiin Facebook-äänestyksessä. Ihmiset saivat ehdottaa nimeä ja niistä äänestettiin suosituin. Ehdotuksia olivat muun muassa Veskala, Kalliokolo, Savukallio ja Kalliolaavu. Näistä ylivoimaisesti suosituimmaksi vaihtoehdoksi nousi Kalliolaavu, joka on siis uuden laavun virallinen nimi.

Vesikansassa on Kivekkään mukaan paljon retkeilevää porukkaa, jotka tulevat laavua käyttämään. Ainakaan toistaiseksi kunnan kanssa ei ole sovittu puuhuollosta, joten laavulla tulee pärjätä mukana kannettavilla puilla.

Laavujen kohdalla on aina olemassa paloriski. Kivekäs kertoo, että yleinen ongelma on ollut se, kun laavulle tehdään liian isot tulet, jotka ovat liian lähellä laavua.

- Meillä on ajateltu se niin, että tulisija on hieman kauempana. Ja kun ei ole sitä puuhuoltoa, niin kukaan ei pääse latomaan mottia puuta nuotioon, ellei sitten kanna niitä itse mukanaan. Kaikkea ei voi estää, mutta tämä laavu on sellainen, että ei nyt ainakaan ihan puolivahingossa pitäisi tapahtua mitään.

- Olemme myös yrittäneet saada mahdollisimman paljon kyläläisiä osallistumaan tekemiseen, niin kyllä se aina vähän sitouttaa, kun on talkoissa mukana, Kivekäs toteaa.

Tuomas Räihä

Suosittelemme