Ajankohtaista

Jokelankosken pato kunnostettiin Hämeenkoskella

Hämeen ely-keskuksen vesitalousasiantuntijat Timo Virola ja Kari Ranta-aho tarkastelivat uusittua patoa yhdessä käytännön työn tehneen Kalevi Tantun kanssa. Kuva: Ville Hakala

Teuronjoessa sijaitseva Jokelankosken betoninen mittapato on kunnostettu joulukuussa. Vuonna 1970 rakennettu pato on vuotanut viime vuosina virtaamasuuntaan nähden oikealta sivustaltaan, mikä on vaikeuttanut virtaamamittauksia, joita varten pato on rakennettu.

Padon kunnostustyön yhteydessä on myös loivennettu padon alapuolista luiskaa, joka mahdollistaa jatkossa kalojen kulkemisen padon ohi. Teuronjoessa elää ja lisääntyy erittäin uhanalaiseksi luokiteltu taimenkanta, jonka elinoloja ja vaellusmahdollisuuksia on pyritty parantamaan kalateiden ja kutualuekunnostusten avulla.

Betonisen mittapadon on rakentanut Tie- ja vesirakennushallituksen hydrologinen toimisto vuonna 1970. Jokelankosken mittapato ja virtaamatulokset ovat osa valtakunnallista hydrologista seurantaa, joka palvelee muun muassa tulvariskien hallintaa ja ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointia.

Mittapato on valtion rakenne, jonka omistaa nykyisin Etelä-Pohjanmaan ely-keskus.

- Etelä-Pohjanmaan ely-keskus vastaa virtaamamittauksista ja hydrologisesta seurannasta valtakunnallisesti, ja nämä mittauspisteet on siirretty vuonna 2017 sen hallintaan, Hämeen ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Virola kertoo.

Hämeen ely-keskus on sen sijaan vastannut padon kunnostustyön suunnittelusta. Urakoitsijana oli Keski-Suomen Rakennus-Purku oy:n Kalevi Tanttu.

Hänen mukaansa patorakennelman betoniosat olivat ehjät, mutta virtaava vesi oli vuosien mittaan kuluttanut padon reunaa niin, että sieltä pääsi virtaamaan vettä varsinaisen mittapadon ohi. Padon kunnostustyö tehtiin 10.-18.12. ja urakan kokonaiskustannukset olivat 8 000 euroa.

Kaksiuomaisen padon keskellä oleva mittakoppi on jätetty paikoilleen, vaikka varsinaista käyttöä sillä ei enää ole. Siellä oli aikanaan kellonkoneistoon perustava mekaaninen piirturi, limnigrafi, joka mittasi veden pinnan korkeutta.

- Nykyisin vedenpinnan vaihtelua seuraa automaattinen mittalaite, joka lähettää Suomen ympäristökeskukseen gsm-signaalilla reaaliaikaista tietoa virtaamista, Hämeen ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Kari Ranta-aho selvittää.

Lammin Pääjärvestä Hausjärven Mommilanjärveen virtaavassa Teuronjoessa on kaikkiaan viisi patoa, joista kaksi on kunnostettu niin, että purotaimen pääsee nousemaan niistä läpi.

- Pääjärveltä päin tullessa ensimmäisenä on Sahakosken pato, joka on Pääjärven vedenkorkeutta säännöstelevä automaattipato. Siinä ei ole vielä kalankulkua mahdollistavaa portaikkoa, Virola kertoo.

Seuraava pato sijaitsee Hämeenkosken keskustassa lähellä Laguksen muistomerkkiä, siinäkään ei ole kalaportaita.

- Tästä Jokelankosken padosta seuraava pato alajuoksuun on Hankalankosken pato, ja se siihen on rakennettu kalaportaat. Sitten Kärkölän puolella on vielä ennen Mommilanjärveä Myllykylän pato, josta kalat eivät myöskään pääse läpi. Työtä on siis vielä edessä, jos halutaan mahdollistaa purotaimenen nousu Mommilanjärvestä aina Pääjärveen asti, Virola sanoo.

Teuronjoen padoista vain Jokelankosken pato on valtion omistuksessa. Muiden omistussuhteet ovat Virolan mukaan selvittelyssä.

Ville Hakala
ville.hakala@seutuneloset.fi
@

Suosittelemme