Ajankohtaista

Kärkölän valtuusto hyväksyi liikuntahallin rakentamisen

Kärkölän mittavan noin 20 miljoonan investointiohjelman suora vaikutus tuloveroprosenttiin olisi 1,5 prosenttiyksikön luokkaa. Kuva: Ville Hakala

Kärkölän kunnanvaltuusto hyväksyi maanantaina Yhtenäiskoulun toisen vaiheen tilaohjelman ilman keskustelua. Koulun rakentaminen on tarkoitus toteuttaa suunnittele ja rakenna -urakkana (SR-urakka) eli niin, että urakoitsija hoitaa suunnittelun ja varsinaisen rakentamistyön.

Kunnanhallitus sai valtuustolta luvan aloittaa kilpailutuksen valmistelu välittömästi.

Valtuusto hyväksyi myös Tietotalon ja Virkailijatalojen purkamisen. Rakennukset on purettava hyväksytyn asemakaavan ja Yhtenäiskoulun rakentamishankkeen toteuttamiseksi.

Yhtenäiskoulun kakkosvaiheen hinnaksi on arvioitu noin 9 miljoonaa euroa. Syksyllä 2022 valmistuva koulu toimisi 5.-9.-luokkalaisten opinahjona.

Jos koulurakentamiseen löytyi valtuustolta yhteinen tahto, niin uuden liikuntahallin rakentamisesta käytiinkin sitten monivaiheinen keskustelu. Kunnanhallitus esitti valtuustolle, että se hyväksyisi liikuntahallin rakentamisen hankesuunnitelman mukaisesti.

Kunnanhallituksen mukaan Kärkölään on kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta välttämätöntä rakentaa liikuntatilat niin lain velvoittamana kuin kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Esityksen mukaan uuden liikuntahallin kokonaiskustannusten tulee alittaa 4,8 miljoonaa euroa ja tavoiteaikataulu tilojen käyttöönotossa olisi vuonna 2020.

Sosialidemokraattien valtuustoryhmä teki vastaesityksen, että liikuntahallin hankesuunnitelma hylätään tässä vaiheessa.

- Koulut, joiden rahoituksesta on huolehdittava, on rakennettava ensin. Tämän jälkeen voidaan palata liikuntahallin rakentamiseen, demarien Reijo Päivärinta esitti.

Martti Aslamaa (sd.) muistutti, että Kärkölä on taloudellisen tilanteensa perusteella lähellä ajautua kriisikunnaksi.

- Jos käy niin, että kriisikunnan kriteerit täyttyvät, sitten ei rakenneta mitään. Jos niin käy, on pieni mahdollisuus, että koulunkaan toista vaihetta ei rakennetta. Se pysähtyy siihen. Siksi esitämme muutosta aikatauluun, emme me liikuntahallin rakentamista vastusta, hän totesi.

Riikka Karjalainen (kär.) muistutti, että valtuuston talousinfossa valtuutetuille selvitettiin, mitä taloudelle tulee tapahtumaan riippumatta siitä, toteuteenko kunnan isot investoinnit tai ei.

- Silloin esitetyissä luvuissa olivat kunnan suuret rakennushankkeet sisällä. Liikuntahalli on siinä mielessä jännä asia, että kaikki ovat sitä mieltä, että koulu tarvitsee opetussuunnitelman mukaiset liikuntatilat, ja tällä hetkellä niitä ei ole, hän ihmetteli.

Kunnanhallituksen päätymistä isompaan halliratkaisuun on perusteltu sillä, että koulun tarvitsemien minimitilojen lisäksi se palvelisi kuntalaisia laajemminkin.

Tapio Kulmala (kok.) ja Liisa Korpela (kesk.) epäilivät valtionavustusten hakemisen aikataulua, jos hallin valmistuminen olisi jo 2020.

- Avustuksen saamisen ehtona on, että mitään ei voi rakentaa ennen virallista avustuspäätöstä, Kulmala muistutti.

Reijo Päivärinta oli puolestaan kiinnostunut siitä, mitä liikuntahallin rakentaminen vaikuttaisi, jos sen kustannukset siirrettäisiin suoraan kunnan tuloveroprosenttiin.

Pormestari Markku Koskisen (kär.) mukaan vaikutus kunnan veroäyriin olisi 0,375 prosenttiyksikköä.

- Koko 20 miljoonan euron investointiohjelmamme vaikutus olisi puolestaan 1,5 prosenttiyksikköä, Koskinen vastasi.

Matti Mäntylä (ps.) oli sitä mieltä, että valtuusto on nyt päättämässä siitä, tekeekö kunta konkurssin enemmin vai myöhemmin.

- Kriisikuntamenettely uhkaa, mutta meillä voisi olla pieni mahdollisuus selvitä, jos me tehtäisiin tämä vähän myöhemmin, Mäntylä totesi.

Demarien Sirpa Kinnari ja Anne Tuomaila kannattivat Päivärinnan esitystä lykätä liikuntahallin rakentamispäätöstä, joten valtuusto päätyi äänestämään ratkaisusta. Kunnanhallituksen pohjaesitys liikuntahallin hankesuunnitelman hyväksymisestä ja hallin rakentamisesta hyväksyttiin lopulta äänin 18-8, yksi tyhjä.

Kinnari, Tuomaila ja Aslamaa jättivät päätökseen eriävät mielipiteensä.

Valtuustossa tehtiin myös viisi valtuustoaloitetta. Anne Tuomaila teki aloitteen, että kunta järjestäisi koululaisille ksylitolipastillit ruokailuiden jälkeen. Tapani Suokas (kär.) esitti puolestaan käyttö- ja myyntisuunnitelman laatimisesta kunnan käytöstä poistuvien kiinteistöille.

Sosialidemokraattien valtuustoryhmä teki aloitteen Attendo Nerolan palvelukeskuksen paremmasta valvonnasta. Ryhmän mukaan vanhustenhoito on huonontunut Nerolassa viimeisen kolmen vuoden aikana.

Riikka Karjalainen teki aloitteen työryhmän perustamisesta valmistelemaan ja toteuttamaan konsulttivetoisesti Yhteinäiskoulun kakkosvaiheen keskuskeittiön ja kädentaitotilojen laitekannan ja toiminnallisuuden määrittelyn sekä erikoissuunnittelun. Lisäksi aloitteen mukaan muiden tarvittavien kilpailutusasiakirjojen valmistelua olisi jatkettava samanaikaisesti.

Miia Salminen (kär.) teki aloitteen Vuokkoharjun tai Opintien koulun salin muuttamisesta kylmäksi maneesitilaksi ratsastus- ja koiraharrastajien käyttöön.

Jaana Kaartti (sit.) teki aloitteen suojateiden lisäämisestä Järveläntielle. Sini Sivo (kesk.) teki aloitteen Kärkölän kunnan alueella sijaitsevien muistomerkkien ympäristöjen siistimisestä.

Ville Hakala
ville.hakala@seutuneloset.fi
@

Suosittelemme