Ajankohtaista

Kierrätyspuisto herättää epäluuloja Hollolassa

Asukkaat ovat huolissaan mahdollisen kierrätyspuiston sijoittamisesta Salpakankaan kupeeseen.

Maanantaina järjestetyn yleisö suhtautui kriittisesti kierrätyspuiston mahdolliseen sijoittumiseen Hollolaan. Kuva: Ville Hakala

Noin viitisenkymmentä asiasta kiinnostunutta oli saapunut maanantai-iltana Lahden seudun kierrätyspuistohankkeesta Heinsuon koululla järjestettyyn keskustelutilaisuuteen.

Kierrätyspuiston mahdolliseksi sijaintipaikaksi on ehdolla neljä vaihtoehtoa, jotka ovat Kehätien alue Hollolassa ja Marjasuon, Matomäen ja Loukkaanmäen alueet Orimattilassa. Uudelle kierrätyspuistolle etsitään paikkaa, koska Päijät-Hämeen Jätehuollon (PHJ) mukaan Kujalan jätekeskus on käymässä ahtaaksi, eikä siellä ole lisätilaa uusille toiminnoille.

Tällä hetkellä on menossa ympäristövaikutusten arvioinnin (yva) selostusvaihe, jonka yhteydessä järjestettiin keskustelutilaisuudet Hollolassa ja Orimattilassa. Lisäksi hankkeesta on järjestetty sidosryhmätilaisuuksia muun muassa asukasyhdistyksille.

Yva:ssa ei käsitellä biohajoavien jätteiden käsittelyä, jos sinne tulee jotain muuta, niin se vaatii oman yva:n tai vähintääkin luvitusprosessin. projektipäällikkö Mika Manninen

Yva:n selostus valmistuu marraskuun lopulla, minkä jälkeen ely-keskus kuuluttaa selostuksen ja siitä voi jättää kahden kuukauden ajan mielipiteitä. Ely-keskus pyytää myös lausuntoja eri tahoilta.

– Ely-keskus huomioi nämä mielipiteet ja lausunnot omassa perustellussa päätelmässään, joka tulee keväällä huhti-toukokuussa 2020, konsulttina toimivan Swecon projektipäällikkö Mika Manninen kertoi.

Viime kädessä Hollolan osalta päätöksen kierrätyspuiston mahdollisesta sijoittamisesta Kehätien alueelle tekee aikanaan kunnanvaltuusto.

Asukkaita kiinnosti muun muassa se, miten estetään murskauksessa syntyvän pölyn leviäminen, ja miten meluhaittoja torjutaan.

–Pölyhaittoja pystytään ehkäisemään ihan sillä, että mennään laitosmaiseen käsittelyyn eli mökin sisään. Silloinhan se pölyn leviäminen on hyvinkin estetty. Meillä esimerkiksi Kujalassa mekaaniset käsittelylaitteet ovat rakennusten sisällä, vastasi PJH:n kehityspäällikkö Antti Leiskallio.

Melukysymystä hän vertasi Kujalan jätekeskuksen tilanteeseen, jossa toiminnan aiheuttama meluhaitta ylsi kattavassa melututkimuksessa noin 200–300 metrin päähän jätekeskuksesta.

– Meluhaittaa ehkäistään myös toiminta-ajoilla eli yöaikaista toimintaa ei sallita, ellei olla laitosmaisessa käsittelyssä, Leiskallio sanoi.

Hänen mukaansa tarvittaessa tehdään myös melusuojauksia ja jätetään suojapuustoa.

Usein toistunut kysymys oli kierrätyspuiston mahdollisesti aiheuttamat hajuhaitoista. Leiskallion mukaan vireillä olevassa hankkeessa ei ole tarkoitus käsitellä orgaanisia jätteitä kierrätyspuistossa.

– Joten ne hajulähteet ovat kyllä aika minimaaliset. Kun eläimille ei ole alueella ruokaa, niin lintuongelmakin on vähäisempi, Leiskallio kertoi.

Myös alueen rakentamisesta aiheutuvista haitoista kysyttiin.

– Kaikilla hankealueilla on kallioalueita, joita pitää louhia. Se tuottaa melua, paineaaltoja ja tärinää jollekin alueelle, Leiskallio vastasi.

Yhtä asukasta kiinnosti myös yva-ohjelman muotoilu, jonka mukaan: "alueella voidaan käsitellä myös muita kuin edellä mainittuja jätejakeita". Se vaikuttaa asukkaan mukaan avoimelta valtakirjalta esimerkiksi biologisen käsittelyn aloittamiseen alueella tulevaisuudessa.

– Tässä yva:ssa ei käsitellä biohajoavien jätteiden käsittelyä, jos sinne tulee jotain muuta, niin se vaatii oman yva:n tai vähintääkin luvitusprosessin. Ja lupaahan ei välttämättä saa, Mika Manninen vastasi.

Yksi kysyjä oli kiinnostunut siitä, miksi Hollola on alunperinkään halunnut mukaan kierrätyspuiston sijainnin selvityshankkeeseen. Kysyjän mukaan kaatopaikka blokkaa takuulla kaikki palveluyritykset Kehätien alueelta.

– Lähtökohta on se, että kaikki yritykset, jotka haluavat sijoittua Hollolaan, niin olemme niistä kiinnostuneita. Kierrätystoimiala on eniten kasvava toimiala tilastojen ja ympäristöministeriön selvitysten mukaan, ja se kerrannaisvaikutus, kuinka paljon yksi kierrätysalan työpaikka luo muita työpaikkoja, kiinnostaa. Ja tietenkin se tulevaisuuteen katsova näkemys, että saamme enemmän kierrätettyä ja vähennettyä jätteen määrää, kunnanjohtaja Päivi Rahkonen perusteli.

Antti Leiskallion mukaan yksi kiertotalouden työpaikka työllistää välillisesti 2,5 muuta ihmistä.

– Kun menin Kujalaan töihin vajaa 20 vuotta sitten, siellä oli kymmenen ihmistä töissä. Nyt Kujala työllistää noin 80 ihmistä, ja kun laskee kerrannaistyöpaikat, niin se on noin 250 työpaikkaa. Ala kasvaa valtavaa vauhtia, Leiskallio totesi.

Ville Hakala
ville.hakala@seutuneloset.fi
@

Suosittelemme