Ajankohtaista

Alkoholiongelmaiset häiritsevät Hollolan torilla

Lauantaina iltapäivällä tori oli harvinaisen hiljainen. Mäntyjen ympärillä olevien penkkien poistamista on harkittu, mutta kunnanjohtaja Päivi Rahkonen arvelee, että häiriön aiheuttajat siirtyisivät viereisille kivipenkeille. Kuva: Antti Hartikainen

– Astuin ulos tiistaina 2.7. klo 14.30 Prisman kirjaston puoleisesta ovesta. Näky oli karmea. Kyseisen aukean, eli kunnanviraston edustan, oli vallannut noin kaksikymmentä puliukkoa ja -akkaa, Hollolan Sanomiin yhteyttä ottanut lukija kertoi.

– Meteli ja örinä olivat kovia. Muutama makasi maassa sammuneena. Miten kuntakeskuksen tilanne on ajautunut näin kaameaan tilanteeseen, yhteyttä ottanut henkilö kysyy.

Hollolan kuntakeskuksen alueen alkoholia käyttävistä vakiovieraista on tullut valituksia kunnalle, poliisille ja Hollolan Sanomille.
 

Poliisi ja Hollolan kunta ovat tiedostaneet ongelman. Aiheesta on käyty heidän välillään keskusteluja jo useamman vuoden.

– Vuonna 2016 on puhuttu, että siellä on tilanteen mukaan saattanut olla 5–15 vähän runsaammin alkoholia käyttävää ihmistä, Hämeen poliisilaitoksen komisario Outi Pennanen kertoo.

Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkosen mukaan ratkaisujen löytäminen ei ole helppoa.

– Olemme vuosittain tavanneet poliisia useamminkin tämän ongelman tiimoilta. Poliisilla ei ole resursseja tai toimivia keinoja tämän ongelman ehkäisyyn. Kunnalla taas ei ole toimivaltaa.

Hollolan kunta on heillä käytettävissä olevin keinoin pyrkinyt vaikuttamaan tilanteeseen.

– Esimerkiksi toimintapuiston rakentamisen yksi keskeinen peruste oli se, että siihen saataisiin muita kuntalaisia syrjäyttämään tämä porukka siitä.

– Olemme antaneet Hollolan A-killalle avustusta, jotta he pitäisivät päivätoimintaa siten, että tämä häiriöporukka ei ajautuisi keskustan alueelle.

Viime kesänä kokeiltiin järjestysmiestoimintaa, mutta ilman lainsäädännön mukanaan tuomaa toimivaltaa tulokset jäivät laihoiksi.
 

Vuoden 2003 alussa kuntien omat järjestyssäännöt korvattiin kansallisella järjestyslailla, joka säätelee poliisilla käytettävissä olevia keinoja puuttua järjestyshäiriöihin.

– Vaihtoehtoja poliisilla ovat sakotus, paikalta poistaminen, kiinniotto tai ohjeet, neuvot ja käskyt. Keinoja voidaan myös yhteen sovittaa. Henkilö voi saada sakon, vaikka hänet otetaan myös kiinni. Se on partion tulkinnasta kiinni, Pennanen avaa keinovalikoimaa.

– Totta kai yritämme hoitaa tilanteet pienimmän haitan periaatteella eli käskyin ja kehotuksin.

Poliisin näkökulmasta mahdollisia ongelmia voisi ennaltaehkäistä partioimalla alueella.

– Päivittäistoiminnan yhteydessä voimme partioida siinä, mutta tietysti nämä ovat ihmisiä ihan samalla lailla kuin kaikki muutkin, komisario muistuttaa.

– Jos he eivät aiheuta häiriötä siellä, niin eihän meillä ole mahdollisuuksia puuttua asiaan.
 

Milloin järjestyshäiriöistä kannattaa ilmoittaa hätäkeskukseen?

– Kun koetaan tilanne sellaiseksi, että yleinen järjestys ja turvallisuus ovat heikentyneet alueella. Kansalaiset tietysti kokevat asioita eri tavoin. Jos halutaan poliisin puuttuvat asiaan, eikä muita vaihtoehtoja ole käytettävissä, niin silloin voi ilmoittaa hätäkeskukseen.

– Mahdollisuuksien mukaan partio tulee paikalle ja katsoo ne toimenpiteet, joita poliisin kannattaa tehdä.

Pennanen mukaan poliisi toivoo tilannekuvaa alueelta, jotta he voivat paremmin puuttua siellä oleviin olosuhteisiin.

Oman käden oikeutta hän kehottaa välttämään.

– Asiallinen keskustelu ihmisten kanssa ei ole kiellettyä, mutta oikeuden ottamista omiin käsiin en suosittele. Siinä voi tulla ikäviä lieveilmiöitä.

Antti Hartikainen

Suosittelemme