Ajankohtaista

Ihaillusta puutarhakasvista riesaksi - vieraslaji-illassa jaettiin vinkkejä muun muassa jättiputken hävittämiseen

Asikkalan ja Hollolan kunnat sekä Hämeen ely-keskus järjestivät viime viikolla Viitailassa vieraslaji-illan. Illassa kuultiin muun muassa mitä ovat haitalliset vieraslajit ja miten niiden leviämistä voi ja pitää estää.

Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvän Viekas life -hankkeen asiantuntija Markus Seppälä muistutti tilaisuudessa, että suinkaan kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia.

– Suurin osa vieraslajeista, jotka saapuvat Suomeen aika nopeasti tuhoutuvat saapumisensa jälkeen. Suurin osa niistä, jotka selviävät ensimmäisen tai toisen vuoden yli, löytävät meiltä oman pienen soppensa, eli ne sopeutuvat, eivätkä aiheuta sen suurempaa haittaa.

Myöskin hyödyllisiä vieraslajeja on olemassa. Seppälä nosti esimerkeiksi perunan ja kirjolohen ja muistutti, että muitakin vieraslajeja käytetään hyödyksi joka päivä.

– Vain pieni osa, 5–20 prosenttia, vieraslajeista on niitä, jotka osoittavat jonkinlaista haitallisuutta.

Seppälä kuitenkin sanoi, että kun ilmasto muuttuu, niin yhä useammalla vieraslajilla on mahdollisuus selvitä talvesta ja samalla myös haitallisten vieraslajien määrä kasvaa.

– Haitallisten vieraslajien salaisuus on se, että ne ovat tehokkaita lisääntymään ja ne sietää monenlaisia kasvupaikkoja tai elin- ja ympäristöolosuhteita.

Yksi Suomessa varsin hyvin menestyneistä vieraslajeista on jättiputki, joka on varsin yleistä myös Asikkalan Viitailan sekä Hollolan Manskiven ja Laitialan alueilla.

– Asikkalan ja Hollolan tilanne ei ole mitenkään ihmeellinen, sama tilanne on muullakin Suomessa. Sitä me nyt torjumme, minkä olemme itse istuttaneet, muun muassa jättiputken torjuntaa työkseen tekevä Luontoturva ky:n Miia Korhonen sanoi.

Jättiputkea on aikanaan ihailtu sen komean ulkonäön takia. Putki kasvaa monen metrin korkuiseksi ja siinä voi olla halkaisijaltaan jopa metrin kokoinen kukinto.

– Se on ollut suosittu puutarhakasvi. Se oli niin suosittu, ettei sitä ehditty tuomaan Suomeen niin paljon kuin ihmiset halusivat ostaa sitä, kun se oli niin komea, Korhonen kertoi.

Jättiputken ja muiden haitallisten vieraslajien hävittäminen kuuluu ensisijaisesti kiinteistöjen ja maiden omistajien harteille. Ely-keskus puolestaan valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista. Asikkalan ja Hollolan kuntien puolesta tilaisuudessa puhunut Asikkalan ympäristönsuojelusihteeri Anniina Jäntti kertoi, että myös kunnilla on yhtälössä oma paikkansa.

– Kuntahan tietysti iso maanomistaja, joten kunnalla on samat velvollisuudet kuin muillakin. Molemmat kunnat ovat jo omilta mailtaan torjuneetkin vieraslajeja.

Kunnat tarjoavat myös apuaan vieraslajien torjuntaan vähintäänkin neuvomalla ja opastamalla.

– Molemmissa kunnissa on käytäntö, että jos saamme tietää, että jossakin on jättiputkea, niin asukkaille annetaan ensimmäinen opastus ja tehdään aluksi yhdessä torjuntaa.

Kunnalle ei kuulu vieraslajilakien ja -asetusten valvonta, joten kunnan yhteydenottoa tässä asiassa ei tarvitse pelätä.

– Jos me lähestymme kirjeellä, niin se on ennemminkin yhteistyökirje, Jäntti sanoi.

Vieraslaji

Jättiputken torjunta

Torjuntaan kannattaa ryhtyä jo toukokuun alkupuolella, kun kasvit ovat vielä pieniä.

Yksittäisiä jättiputkiyksilöitä voi torjua mekaanisesti katkaisemalla pääjuuren pistolapiolla 10–20 cm syvyydestä. Ensimmäisen vuoden hentojuurisia taimia voi poistaa käsin kitkemällä.

Jättiputkien torjunnassa on huolehdittava siitä, etteivät ne pääse siementämään. Katkaisemalla kukinto estetään uusien siementen kehittyminen ja variseminen maahan.

Katkaistun rungon voi hävittää esimerkiksi polttamalla, jolloin myös siemenet tuhoutuvat varmasti.

Pienehkön kasvuston voi peittää mustalla, paksulla, valoa läpäisemättömällä muovilla, joka sijoitetaan paikalleen painojen avulla.

Torjunta-aineita voidaan harkiten käyttää etenkin laajoissa esiintymissä. Torjunta suositellaan tehtäväksi alkukesästä, kun kasvit ovat pieniä

Lähde: vieraslajit.fi
Tuomas Räihä

Suosittelemme